Hyvää huhtikuun ensimmäistä, (siiiiiis huhtikuu jo?!?!)
Yksi mun reissun ehottomasti supereimmista päivistä oli muutama päivä sitten Franz Josefilla, jos joku ei vielä tätä siis mun somen perusteella arvannut... (#sorrynotsorry) Mulla oli ohjelmassa siis retki jäätikölle helikopterikyydissä. Olin maailman isoin stressipallo ja kyttäsin säätä jatkuvasti, sillä kovassa vesisateessa, tuulessa tai matalissa pilvissä mun päivän ohjelma olisi pitänyt perua, sillä helikopterilla ei olisi päästy ilmaan...
Olin kuitenkin ihan mielettömän onnekas, sillä torstai valkeni kirkkaana. Aurinko paistoi, tuulta ei ollut nimeksikään ja pilvenhattaroita ei näkynyt missään. Aamulla kävin kävelemässä lyhyen n. 30 min lenkin, josta ylin kuva. Mulla tapahtu suunnittelussa kuitenkin pieni virhe ja luulin, että kävely alkaisi n. 1km päässä hostellista, mutta matkaa olikin 4,3km. N. 3,5km sijaan mun aamukävelylle tuli mittaa lähes 10km... Ja mun piti ottaa rennosti, koska olen edelleen kipeä. Maisemat olivat kuitenkin huikeat, ja koska ilma oli tyyni, vuoret heijastuivat kauniisti järven pinnasta. Jo tämä pelkkä kävely olisi tehnyt mun päivästä aivan upean. Takastullessa vuorille kerääntyi muutamia pilviä ja en oikeasti ole varmaan ikinä ollut niin huolissani säästä (paitsi ehkä lakkiaisia ennen...), mutta pienet pilvet eivät tosiaan helikopteria hetkauta.
Klo 12.30 puin Goretex-vaatteet niskaan ja laitoin kunnon bootsit jalkaan ja ei kun helikopterin kyytiin. En ole koskaan ennen ollut helikopterin kyydissä, joten kokemus oli senkin takia niin hieno (ja jännittävä). Helikopteri on ainoa keino päästä jäätiköille. Ilmaisiksi jos haluaa jäätikkökokemuksen, muutaman tunnin walkilta näkee pilkahduksen jäätä kaukaa, mutta that's it. Oli siis todellakin jokaisen dollarin arvoinen reissu ja uniikki kokemus. Jäätiköllä meillä oli n. 3h aikaa kiertää oppaan johdolla ja kuulla tarinoita ja tietoiskuja. myös opas kehui meidän tuuria sään suhteen, sillä juuri edellisenä päivänä kaikki iltapäivän kierrokset oli pitänyt perua. Osa reitistä oli helppoa ns. lumen päällä kävelyä ja välillä sai sitten käyttää tasapainoaan ja vetää vatsaa sisään, jotta mahtui kaikista pienistä koloista ja raoista. Upean kolmituntisen jälkeen päästiin turvallisesti takaisin alas helikopterikyydillä. Upea päivä, ei voi muuta sanoa!!
Tykkäsin Franz Josefin kylästä muutenkin ihan mielettömän paljon. Vähän tuli mieleen Lappi. Hostellit, hotellit ja muut majoitukset olivat tyyliltään samanlaisia ja illalla hot poolseilta (maailman ihaninta rentoutua 40asteisessa vedessä ulkona auringon alkaessa laskea) hostellille kävellessä vastaan tuli paljon päivän aktiviteeteista väsyneitä, mutta onnellisia ihmisiä. Itse lukeuduin heihin myös. Mun hostelli oli myös tosi kiva ja tarjosi aamiaisen ja dinnerin ilmaiseksi, mistä iso peukku!!
Eilen saavuin Wanaka-järven rannalle. Täällä ohjelmassa on maisemien ihailemisen lisäksi tervehtymistä (jooko nyt jo reolun viikon jälkeen...), loppureissun suunnittelua, sillä tänään ainakin näyttää satavan koko iltapäivän ja mahdollisesti Roys Peak -kävely, jonka pitäisi tarjota upeat maisemat, mutta mä en ole varma onko viisituntinen vaikeaksi luokiteltu kävely mua varten, kun olen edelleen flunssassa. We'll see.
300 päivää muuten siitä, kun lähdin Suomesta!! Ihan hullua, kun tänään aamulla bookings.comiin kirjautuessani mulla on enää 5-6 upcoming staytä jäljellä, kun Sydneystä lähtiessä niitä oli yli 15...
Hanna
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti