Wanaka was wonderful

Hello,

Franz Josefin jälkeen mun matka jatkui Wanakaan, jossa vietin 4,5 päivää. Wanaka ei ole iso paikka, asukkaita n. 9000, mutta todella kaunis kylä järven rannalla ja vuorten keskellä. Nyt kun saavuin Queenstowniin, jossa on 20 000 asukasta, lentokoneet lentää yli ja kauppoja löytyy joka lähtöön (paitsi halpa ruokakauppa keskustan alueella) oon ihan kuin maalaisyyttö kaupungissa. Jotenkin kuluneet kaksi viikkoa pikkupaikoissa luonnon keskellä olleena saa tämänkin paikan tuntumaan isolta, vaikkeihan tämä asukasmäärä ihan päätä huimaa.

Wanaka osoittautui aivan ihanaksi paikaksi tervehtyä pitkään jatkuneesta flunssasta ja vain nauttia olosta, joten vietin suurimman osan ajasta rannalla istuskellen ja lukien, kävellen järven rantaa ja nukkuen hyvin. Täytyihän 'that Wanaka tree' käydä myös tsekkailemassa. Kyseessä on ainakin NZ:n kuvatuin puu, joka siis kasvaa keskellä järveä. Onhan se aika upea näky varsinkin, kun järvi on peilityyni (ja mulla akku loppu puhelimesta), mutta ei mikään Uuden-Seelannin top5-nähtävyys. Tähän väliin voin muuten sanoa, että ei taaskaan mennyt ihan suunnitelmien mikaan mun kävelyt. Valmistauduin kävelemään ton puun luokse 10km, mutta lopputuloksena matkaa oli ehkä kilometri... No, mielummin näin päin. 

Sääkin parani ennusteista ja säästyin pahemmilta sateilta. Vikana päivänä olo alkoi olla jo parempaan päin ja aurinkokin paistoi kirkkaalta taivaalta, joten hyppäsin vuokrapyörän selkään ja ajoin 5km Mt Royn juurelle. Siitä alkoi sitten armoton kipuaminen kohti 1578m korkeudessa sijaitsevaa huippua. Matkan varrella olin ihan varma, että saan kaikki mahdolliset jälkitaudit flunssasta ja luovuttaminenkin kävi mielessä, kun yksi porukka mun takaa jätti matkan kesken puolen tunnin jälkeen.

Voittajana kuitenkin huipulle ja maisemat oli aivan huikeat!!! Ei puhelimen kuvat taaskaan tee mitään oikeutta tolle, mutta oli kyllä kaiken kipuamisen arvosta. Ja myös sen alastulemisen, ei ainakaan mun jalat ihan hirveesti levänneet alas jyrkkää vuoren rinnettä tultaessa, kun piti reisillä jarrutella matkaa. Kiivetessä oli seuraakin, kun vuoren rinteillä laidunsi lampaita ja lehmiä vapaana. Vähän hirvitti tosin kävellä lehmälauman keskeltä... Yhteensä mulla meni 11km reitille reilu 5 tuntia kaikkine stoppeineen, maisemien ihailuineen, ylhäällä auringosta nauttimiseen ja evästaukoineen. Voin suositella kaikille Wanakaan matkaajille Roys Peakia, mutta odottakaa aurinkoista säätä.

Queenstownissa ja ympäristössä seikkailen sunnuntaiaamuun asti, jolloin matka jatkuu Mt Cookille.

Hanna