Kuulumisia Sydneystä

1. Askartelutuokion aikaansaannoksia 2. Vieläkin hämmästelen kaikkia Aussien lintuja, joita kävelee vastaan 3. Yhen illan Frozen Yoghurt eli mun tapauksessa jogurttijädeä ja paljon paljon päällisiä.

1. Ruisleipälöytö Colesissa  2. Hostäidin leipomat mustikkapiiraat eiliseltä. Se innostu niistä niin paljon, että tekee tänään illalla uuden satsin pienillä muutoksilla. 3. Clontarf-rannan leikkipuisto, mun lemppari!

Sydneyn turistipäivä!

Manly beach!

Ranta- ja puistopäiviä

Ajattelin kirjotella ihan tavallisia kuulumisia arkisempien kuvien kanssa kaikkien reissupostausten keskelle. Viime viikon tiistaina mun lento tosiaan laskeutui Sydneyyn, joten reilun viikon oon täällä ehtinyt asustella. Ensifiilikset on tosi hyvät, vaikkakin uuteen ympäristöön, perheeseen, ja rutiineihin sopeutuminen ja kavereiden löytäminen vievätkin aika paljon energiaa. Kun kaiken tämän on yhdistänyt muutamiin Suomeen suuntautuneihin Skypeilyihin iltamyöhäsellä, unta ei ole todellakaan tarvinnut odotella iltaisin.

Kaikesta uudesta ja uuvuttavasta huolimatta olen nauttinut tähän astisesta Sydneyn elämästäni. Asuinalue, joka on mun mielestä vieläkin tosi vaikeasti hahmotettavissa, koska kaikki tiet ja talot (paljon tiilitaloja) näyttävät samalta, on musta tosi kiva ja rauhallinen! Jollain tavalla tulee Espoo mieleen, sillä täällä on juurikin useita asuinalueita omine "keskuksineen" vierekkäin. Asun siis Sydneyn pohjoispuolella Manlyn läheisyydessä. Täällä on paljon kahviloita ja ravintoloita, puistoja ja pieniä rantoja sekä Manlyn iso suosittu ranta surffikouluineen, kävelyreitteineen, kauppoineen, ravintoloineen ja kahviloineen. Manlyssa on myös Fika Swedish Cafe, jonne mun todella täytyy tehdä retki korvapuustien ja ruisleivän luokse.

Alueella on hyvät julkiset kulkuyhteydet sekä täällä liikennöi myös Manlyn oma Hop Skip Jump -bus, joka on ilmainen bussi. Bussin neljällä eri linjalla pääsee kätevästi ja ilmaiseksi eri rannoille, kaupoille jne ja perheen nuorempi tyttö rakastaa bussiajeluja! Kouluaikana suurin osa asiakkaista on eläkeläisiä, mutta lomilla ja viikonloppuisin bussia käyttävät myös lapset ja perheet. Mun asuinpaikasta keskustaan pääsee n. puolessa tunnissa bussilla. Vaihtoehtoisesti voi ottaa lautan Manlysta ja seilata puoli tuntia keskustaan upeissa maisemissa oopperatalon ja Harbour Bridgen edestä. Lautta maksaa normaalisti reilu seitsemän dollaria suuntaansa, mutta sunnuntait on spesiaalipäiviä, jolloin koko päivän saa reissata kaikilla kulkuneuvoilla niin paljon kuin haluaa vain 2,50 dollarilla, joten luulen, että sunnuntaisin käytän lauttaa keskustaan, muina päivinä bussia (reilu 4 dollaria suuntaansa).

Sydneyn keskustassa olen kerran ehtinyt pyörähtää turisteilemassa pakollisten oopperatalon ja Harbour Bridgen luona, kävelemässä ympäriinsä sekä ihan sattumalta osuin Marimekon liikkeeseen, jonne on muuten pakko tehdä retki joku päivä! Jo pelkästään Sydneyn keskusta on valtavan iso ja nähtävää ja koettavaa riittää, puhumattakaan kaikista keskustan ulkopuolella olevista asuinalueista, rannoista ja luonnonpuistoista. Brisbanekin on iso, mutta siellä sain matkaoppaan avulla tehtyä To do -listan, jossa oli n. 20 kohtaa. Musta tuntuu vahvasti siltä, että Sydneyn kanssa mä en vaan voi tehdä samaa. Tai en ainakaan vielä. Ensin täytyy tutustua karttaan jne. paremmin.

Perhe on ottanut mut tosi hyvin vastaan ja tunnen oloni kotoisaksi täällä. Neljävuotiaan tytön kanssa ollaan ehitty käydä kirjaston satutuokiossa, rannoilla piknikillä ja leikkimässä ja eri leikkipuistoissa. Oon myös saanut perehdytyksen Australian lastenohjelmiin ja iPad-peleihin. Vanhemman tytön kanssa mulla on ollut vähemmän aikaa, kun se on koulussa, mutta ollaan ehitty kirjotella useita tarinoita ja piirrellä jne. Vanhemmat on kanssa tosi mukavia ja huomioonottavia. Pienet arkipäivän jutut kuten kahvin keittäminen mulle (näillä on mun mielestä monimutkanen kahvinkeitin, joten tänään vasta keitin ite oman ensimmäisen kahvini) ja ennen ruokakauppaan menoa mun tarpeiden kysyminen tekee olon huomioonotetuksi. Vastaavasti tarjoudun välillä imuroimaan, vaikkei se ole varsinaisesti mun homma tai tekemään muita hommia.

Perhe tykkää tosi paljon ruoanlaitosta ja leipomisesta. Perheen äiti oli löytänyt nettisivun "42 Finnish food that you desperately need to try", joten eilen oli vuorossa ekana kokeiluna blueberry rolls, joista tuli tosi kotoisa olo. Korvapuusteja olisi tarkotus kanssa leipoa joku päivä. Ruoasta puheen ollen, löysin paikallisesta Colesista Hollantihyllystä ruisleipää ja salmiakkia. Ruisleipä oli musta ihan vastaavaa kuin Real, eikä maksanutkaan maltaita. Perhe osti sitä mulle Siwan kokosesta kaupasta yks päivä, joten se ei siis ole harvinaisuus täällä. Brisbanessa yritin ettiä ruisleipää joka paikasta, mutten vaan millään löytänyt! Vielä enemmän kuitenkin hämmästyin, kun samassa Siwan kokosessa kaupassa oli keksihyllyssä Annas-pipareita neljässä eri maussa (original, appelsiini, cappuchino ja joku neljäs). Tuskin siis ruoan puolesta ainakaan tulee koti-ikävä täällä.... Musta on myös hauskaa, kun molemmilla mun hostperheillä on Ikean astioita tai huonekaluja, ja tääkin perhe kertoi, kuinka ne viime Ikea-reissulla söi lihapullia. Näillä on myös jääkaapissa Ikeasta ostettua puolukkahilloa ja sillejä! Ainiin, tällä perheellä on ollut saksalainen au pair, joka on jättänyt jälkeensä saksalaista jouluteetä, joka on aivan glögin laimea versio!

Sydneyssä on tosi paljon aupaireja ja tässäkin lähistöllä asuu vaikka kuinka monta! Lisäksi yksi suomalainen aupair, kenen kanssa olin paljon tekemisissä Brisbanessa, on myös muuttanut Sydneyyn.  Musta on hauska ja tosi ihana sattuma, että perheen isän siskolla, joka asuu 4km päässä, on myös au pair. Se on Saksasta, mun ikäinen ja saapui Sydneyyn neljä päivää mua ennen. Ollaan siis koko kuusi kuukautta täällä yhdessä, huippua! Sen kanssa ollaan pidetty tosi paljon yhteyttä puhelimella, nähty muutama kerta ja suunniteltu paljon tulevan varalle, mm. whale watching cruise, Blue Mountains, muutama musikaali jne.

Paljon tosiaan riittää uutta ihmeteltävää! Pitäisi yrittää löytää aikaa koluta matkaoppaita ja nettisivuja, jotta voisi hahmotella jonkinmoiosta listaa kaikesta siitä, mitä haluaa nähdä ja kokea. Toisaalta, mulla on kuitenkin vielä lähes puoli vuotta aikaa, joten ehkä koitan vaan nauttia hetkestä ja olla stressaamatta liikoja...

Hyvää yötä Sydneystä!

Hanna

ps. Tähän mun lukiokaverin Reetan kirjotukseen voin kyllä samaistua niin täysin!