Loppusuoralla

Laitetaan tähän väliin vähän arkisempaa postausta, kun viime jutut ovat olleet varsin reissupainotteisia. Viime perjantaina arki palautui normaalirytmiin koulujen alkaessa. Täällä kaiken ollessa päinvastaisesti Suomeen verrattuna myös uusi kouluvuosi alkaa tammikuun lopulla 2kk joulu/kesäloman jälkeen. Mulle tuli tänne tultaessa yllätyksenä, että Ausseissa koulunkäynti saattaa olla järkyttävän hintaista. Yliopistot ja TAFEt (amk-tyyliset) maksavat tonneja ja international-opiskelijat maksavat kolminkertaisen hinnan. Jos mä päättäisin haluta opiskella vaikkapa lakia Australiassa, lukuvuosi kustantaisi $30 000. Paljon enemmän hämmästyin siitä, että jo primary schooleja ja high schooleja löytyy ilmaisista public schooleista usein katolilaisuuden kanssa kytköksissä oleviin private schooleihin, jotka valitsevat oppilaansa ja maksavat jopa kymmeniä tonneja vuodessa.

Viime lauantaina vietettiin ihanaa rentoa rantapäivää Sinin ja Ellin kanssa ja illalla nähtiin sitten aikamoinen myrsky: kaatosade, raesade, ukkonen ja salamointi ja meiltä meni sähkötkin. Täällä on muuten nyt kesällä ukkostanut vähän väliä, viime viikolla melkein joka päivä. Ukkonen on täällä erilainen kuin Suomessa, se ei välttämättä viilennä kosteaa kuumuutta ja se ei ole samanlainen ukkoskuuro, vaan epämääräinen jyrinä saattaa kestää kauan. Yksikin päivä ihmettelin aluksi, että lentokoneet ovat alkaneet lentää meidän hoodien yli, mutta se olikin ukkonen.

Sunnuntaina käytiin Royal National Parkissa patikoimassa 13km lenkki, jossa oli aikamoista kapuamista, mutaa, hellettä ja kauniita maisemia reitin kulkiessa rantaviivaa pitkin ja keskellä metsää. Rankan rupeaman jälkeen käytiin Ikeassa dinnerillä. Oon täällä syönyt enemmän Ikeassa kuin ikinä ennen elämässäni.

Maanantaina pääsin taas jäälle, kun treenit jatkuivat loman jälkeen. Oli ihan superkivaa päästä taas jäälle! Patikoinnin ja treenien yhteisvaikutuksesta paikat ovatkin sitten olleet aika kipeät pari päivää..

Muuten tällä viikolla ollaan eletty perusarkea tyttöjen kanssa: rantaelämää, N:n koulun swimming carneval, puistokäyntejä, leipomista ja vaan hengailua.

Oma lähtökin alkaa konkretisoitua, kun parille kaverille on jo sanottu heipat heidän lähtiessään jatkamaan matkaa mua ennen. Viime perjantaina meillä oli italialaisen Saran kanssa vika italialainen dinner ja tiistaina nähtiin saksalaisen Nelen kanssa viimeistä kertaa story timen ja playgroundin merkeissä. Mullakin enää pikkasen reilu 2 viikkoa au pairina, ihan hullua!! Niin hassua, että tämä nykyään niin arkinen Aussielämä loppuu kohta.

Ihanaa viikonloppua!!

Hanna

Ps. Tasan kahdeksan kuukautta sitten muuten hyvästelin perheen lentokentällä ja lähdin tänne. Ihan hullua!! Musta vieläkin tuntuu kuin olisin ollut täällä ikuisuuden, mutta toisaalta tuntuu kuin olisin ollut Suomessa vielä hetki sitten, mutta 8kk, wow, 2/3 vuodesta! Alkuperästen pläänien mukaanhan mun piti palata Suomeen näihin aikoihin, mutta suunnitelmat ovat vähän venyneet ja en ihan vielä le tulossa.