Kello on vasta yksi päivällä, mutta tämä päivä näyttää olevan oikein hyvä päivä! Täällä fiilikset menee aikalailla laidasta toiseen ja sellaista keskitietä en ole kamalasti vielä kokenut. Joko olen onneni kukkuloilla tai sitten valmiina pakkaamaan kamani kassiin ja palaamaan Suomeen. Tämä päivä on kaikessa normaaliudessaan ihana, joten päätin kirjoittaa sen muistiin ja toivotella teille hyviä viikonloppuja. Tällä hetkellä olen onnellinen normiarkeni kanssa. Olen päässyt yli reissustressistä, sillä nautin (Sydneyyn kahlitsevasta) luistelusta niin paljon! Aussien mestaruuskisojen jälkeen on sitten aikaa tutustua lähiseutuihin ja koko tulevaisuus onkin sitten auki ja muuttumassa joka päivä hah.
Pyöräilin aamupalalle vähän aikaa sitten avattuun ihanaan kahvilaan parin kilsan päähän. Mutustelin banana breadiani ja join cappuccinoa täysin omassa rauhassani, joka tuntuu välillä ihanalta luksukselta kiireisten aamujen keskellä, jolloin samaan aikaan autan tyttöjä aamupalan kanssa, koitan pikaisesti syödä omaani, pakkailen lunch boxeja ja olen silmä kovana vahtimassa, ettei maito kaadu lattialle tai jotain muuta vastaavaa. Paikasta tuli mun uusi lempparikahvila/aamupalapaikka, toivottavasti se ei vie mun kaikkia rahoja... Kirjottelin Aussipäiväkirjaa, muutin taas jatkosuunnitelmiani ja koitin kovasti auttaa reissuun lähtevää ja Sydneyynkin tulevaa Essiä matkavinkeillä!
Pyöräilin kaupan kautta kotiin ja jatkoin herkullisella ja tutulla linjalla valmistamalla banaanilettuja lounaaksi. Oikeasti onko edes sallittua olla näin onnellinen vain hyvän ruoan ja oman rauhan takia? Jatkan vielä tätä hengailua salkkarijakson (katon nykyään 1-3 jaksoa kuukaudessa ja oon ihan kohtuuhyvin mukana...) kanssa ennen tyttöjen hakua. Illalla hyvä ruoka -teema jatkuu, kun suunnataan Dee Whyhin (hmm.. mitenköhän toi Dee Why pitäisi taivuttaa suomeksi?) dinnerille Sinin ja Ellin ja mahdollisesti muutaman tytön kanssa. Viikonloppu onkin sitten suurilta osin luistelua kolmien treenien ja team brekkien muodossa, mutta ehdin mä todennäköisesti kattomaan uusimman James Bond -leffan ja treffaamaan Sydneyn alueelle palannutta Annikaakin!
Ihanaa viikonloppua!! Saattaa olla, että seuraavia kuulumisia saadaan vähän aikaa odotella, sillä nationalit on kahden viikon päästä, joten seuraavat viikot ovat aika täynnä luistelua, ja vapaahetkinä todennäköisesti nukun (kiitos Aussien treeniaikojen...) tai koitan ylläpitää mun luistelun ulkopuolista sosiaalista elämää!
xx Hanna
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti