The Great Barrier Reef

Mun Cairnsin loman kohokohta ja yksi elämäni hienoimmista kokemuksista – LAITESUKELLUS ja snorklaus suurella valliriutalla.

Mietin etukäteen tosi pitkään uskallanko mennä sukeltamaan ja kyselin Australian suomalaisten fb-ryhmässäkin (maailman paras keksintö, pelastanut ja auttanut monta kertaa!!!) suosituksia hyvistä firmoista. Useampikin sanoi, ettei kannata mennä sukeltamaan, sillä snorklaamalla näkee yhtä hyvin ja vähemmän hässäkkää plus maksaakin vähemmän. Onneksi en kuunnellut näitä ohjeita vaan päätin ottaa snorklauksen lisäksi myös laitesukelluksen!

Cairnsissa on kymmeniä yhtiöitä, jotka tarjoavat snorklausta ja sukellusta sekä helikopterilentoja suurella valliriutalla. Vertailin yhtiöitä ja päädyin Ocean Freedomiin, joka on hieman suurinta osaa kalliimpi, mutta vakuutuin heidän sanoista taata turvallinen, yksilöllinen ja ikimuistoinen reissu ja sitä se todellakin oli! Henkilökunta oli maailman ystävällisin ja kun takasin tullessa kärsin pienestä matkapahoinvoinnista, henkilökunta teki kaikkensa, jotta voisin paremmin. Laivaan olisi mahtunut 75 ihmistä, joka on vähän, sillä monet yhtiöt ottavat 150-300 matkustajaa, mutta meitä oli ehkä 50 ihmistä maksimissaan ja henkilökuntaa n. 10. Niillä muuten täytyy olla maailman siistein työ! Päivät pitkät merellä sukeltelemassa ja näkemässä turistien typertyneet ilmeet upeiden sukellusten jälkeen!

Laivan lähdettyä matkaan saimme briiffauksen sukellus- ja snorklausturvallisuudesta. Sukeltajien piti myös täyttää terveyskysely, jotta voidaan taata turvallinen sukeltaminen. Ocean Freedom käy kahdessa eri kohteessa suurella valliriutalla (Upolu Cay & Upolu Reef), jossa on mahdollisuus lasipohjavenekierrokseen, snorklaukseen ja sukeltamiseen.

Lasipohjavenekierroksen aikana kuultiin infoa valliriutasta ja eri kalalajeista. Snorklaus oli musta hieno kokemus, ja koska vesi ei ole kovinkaaan syvää, ja se on aivan uskomattoman kirkasta, snorklatessakin näki valliriutan ja kaikkia upeita kaloja! Aallokko antoi kuitenkin oman haasteensa snorklaukselle, sillä hengitysputkeen meni aina silloin tällöin vettä. Snorklata sai tehdä niin paljon kuin vain ehti ja jaksoi. Henkilökunta, joka oli sukellusvuorossa näytti parhaita paloja riutasta sillä kohtaa, sillä he todella tunsivat sen huippuhyvin!

Kaikista hienoin kokemus oli kuitenkin ehdottomasti laitesukellus suurella valliriutalla!!! Olin aluksi ihan kauhuissani, että mihin mä oikein olen ryhtynyt, mutta veden alle päästyä sitä unohti kaiken panikoinnin. Koska en ole ikinä ennen sukeltanut, tein Introductory Diven. Introsukelluksessa meitä oli aina yksi henkilökunnan sukeltaja ja kaksi ensikertalaista yhdessä. Tykkäsin tästä tosi paljon ja mulle tuli turvallinen olo, kun meitä ei ollut sen enempää yhdessä. Sukellus kesti n. 30 minuuttia ja käytiin syvimmillään kuuden metrin syvyydessä. Nähtiin valliriuttaa, kaloja ja kilppareita. Veden alla oli tosi rauhallista ja kuului vaan oman hengityksen aikaansaamien kuplien ääni. Introsukelluksessa ei itse tarvinnut osata käyttää kaikkia kikkoja happipullojen ym. kanssa, sillä henkilökunnan sukeltaja teki ne. Tärkeimmät omat ohjeet olivat: Muista hengittää, potkia ja tasata korvien paine. Selvisin tästä hyvin ja jos olisi mahdollista, haluaisin niin paljon mennä vaan uudelleen!! Ehdottomasti yksi elämän hienoimmista kokemuksista!

Kuvat ei muuten tee ollenkaan oikeutta tolle reissulle!! Sukeltaessa ja snorklatessa mulla oli vedenalaiskamera mukana, mutta en jaksanut tähtäillä ja zoomailla jatkuvasti vaan keskityin ihailemaan näkymää ja sohin kameralla enemmän ja vähemmän oikeisiin suuntiin...

Hanna

Holiday mood

Istun parhaillaan lentokentällä suloisessa kirjakauppakahvilassa odottelemassa lentoa Sydneyyn, joten käytän ajan hyväksi kirjotellen postauksia luonnoksiin, kun täällä kentällä ei ole kovinkaan hyvää wifiä, jonka kanssa pelleillä. Kunhan pääsen Sydneyyn, lisäilen sitten kuvat ja julkaisena nämä.

Cairns sijaitsee siis Australian itärannikon pohjoisosassa n. 1700km päässä Brisbanesta. Mun viikon mittainen matka tropiikin lämpöön elokuun alussa oli enemmän kuin onnistunut! Reissu ylitti kaikki odotukseni ja ehdin sekä nähdä paljon, mutta myös rentoutua. Luulen, että yksi onnistuneen loman merkki oli se, että tuntui kuin olisin ollut matkalla useamman viikon seitsemän päivän sijasta.  

Olin siis elämäni ensimmäistä kertaa yksin reissussa, mutta tämä ei kyllä varmasti jäänyt viimeisekseni! Oli niin ihanaa mennä täysin oman pään mukaan tekemättä kompromisseja ja noudattamatta muiden aikatauluja. Tietty välillä kaipasi toista ihmistä, jolta voisi varmistaa, että on varmasti ymmärtänyt jonkun asian tai ylipäätään jakaa matkailun kohokohtia, mutta toisaalta viihdyn hyvin myös itsekseni. Hotellissa asuessa olisin varmaan tuntenut itseni yksinäiseksi, mutta hostellissa asuessa ja kuuden hengen sekahuoneessa majaillessa pieniä ja isompia juttutuokioita tulee väkisin päivän aikana, mikä oli pelkästään kiva asia. Myös esim sukellusreissulla oli helppo jutella muille matkaajille. Ylipäätään olen huomannut, että täällä ilman tuttuja kontakteja muille puhuminen on paljon helpompaa ja luontevampaa. Päivät vietin pääosin itsekseni, mutta iltaisin hostellilla kokkaillessa, hengaillessa tai bbq-illoissa tapasin paljon mielenkiintoisia reissaajia ympäri maailmaa!

Mulla kävi hostellien kanssa tosi hyvä tuuri ja tein hyvää taustatutkimusta, sillä päädyin asumaan kahteen hyvään hostelliin ja varsinkin Cairnsin hostelli oli kirkkaasti paras, jossa olen ikinä majaillut! En halunnut käyttää kaikkia rahoja ulkona syömiseen, joten kokkailin päivällisiä ja aamupaloja hostellilla ja ostin usein Colesista pikniklounaan mukaan puistoon tai rannalle. Mutta kävinpähän myös elämäni ensimmäistä kertaa yksin illallisella ravintolassa. Otin postikortit itelleni seuraksi mukaan, mutta loppujen lopuksi musta oli ihan hauskaa syödä illallista kauniissa maisemissa vaikka sitten vain itekseni. Reissussa maistoin myös ekaa kertaa kengurua ja krokotiilia! Kumpikaan ei tehnyt muhun lähtemätöntä vaikutusta, mutta oli hyviä. Yhtenä iltana kävin Night Marketeilla, jossa oli huikean hyvä self service aasialainen ruokakoju, nam!!

Mun ostokset reissussa rajoittuivat rantapyyhkeeseen, aurinkorasvaan ja kasaan ranne- ja nilkkakoruja. Naureskelin itelleni yksi ilta, kun kävelin hattu päässä, löysät värikkäät housut ja fläbärit jalassa sekä iso kasa puisia ja nahkaisia koruja ranteissa ja nilkassa, että vähän on tyyli muuttunut… Yksi kaverikin totesi, että mitä mun jättikellolle ja hopeisille sormuksille ja rannekoruille on tapahtunut…

Ensimmäinen kohteeni reissussa oli Cairnsista n. 1h pohjoiseen oleva kaunis lomakaupunki Port Douglas. Cairnsista Port Douglasiin menevä tie on uskomattoman kaunis rantareitti, joka kiemurtelee kallion reunalla aivan rannalla, wau!! Vietin Port Douglasissa 2,5 päivää totaalisesti rentoutuen, 4Mile Beachilla makoillen, uiden, auringonlaskuja katsellen, ympäriinsä kävellen, hyvin syöden ja aamuisin rannalla joogaten. Port Douglas on yksi kauneimpia paikkoja, missä olen käynyt ja tykkäsin kaupungista todella paljon, vaikka kaupunki, yhtälailla kuin Cairns, onkin kaupallistunut vuosien saatossa turismin myötä. Totaalisesti eläkepäivieni viettopaikka kuitenkin!

Viimeinen ylläolevista kuvista on Port Douglasin Lookout Pointilta. Hämmästyin niin paljon, kun löysin Helsingin kaikkien muiden kaupunkien joukossa. Tossa etäisyystaulussa (tai miksi sitä pitäisikään kutsua) on neljä kaupunkia Euroopasta ja aikamoinen tuuri, että Helsinki oli siellä! Samana päivänä löysin vielä Marimekon paidan Aussien Voguesta ja Marimekon sininen unikkolaukku keikkui vastaantulevan naisen olalla, haha!

Keskiviikkona huristelin takaisin Cairnsiin, jossa vietin loppulomani laguunilla aurinkoa ottaen ja uiden, elämästä nauttien, suurella valliriutalla sukeltaen ja snorklaten, kaunista satama-aluetta ihaillen ja Kurandan sademetsäkylässä vieraillen. Cairns on reppureissaajien ja muiden turistien suosiossa tähän aikaan vuodesta, sillä muun Australian värjötellessä kylmästä, pohjoisen tropiikissa on miellyttävä +25-+28 astetta lämmintä ja täysi aurinko. Kesällä siellä on tuskaisen kuuma, runsaasti myrskyjä sekä vaarallisia meduusoja, joiden takia meressä uiminen ei ole suositeltavaa.

Jottei postauksesta tule ihan järkyttävän pitkää, pistän Kurandan sademetsäreissun ja suuren valliriutan sukelluksen, joka on yksi elämäni upeimmista kokemuksista ikinä, erillisiin postauksiin!

Ihana reissu takana, mutta innolla olen sopeutumassa mun uuteen arkeen Sydneyssäkin! 

Hanna